Psykoosit
Psykoosi-termi käsittää mielenterveyden sairaudet, jotka aiheuttavat huomattavan suuria kognitiivisia, affektiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä häiriöitä. Psykoottisiin häiriöihin voi liittyä myös muita osatekijöitä, kuten fyysisiä sairauksia, huumeidenkäyttöä, masennusta ja maanista häiriötä. Toisaalta psykoottiset häiriöt ovat monimuotoisia ja ne voivat esiintyä myös erillisinä häiriöinä, kuten skitsofreniana.
Tiedotusvälineet esittävät skitsofrenian usein persoonan jakautumisena, kuten Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde – tämä ei pidä paikkaansa. Ensisijaiset oireet esiintyvät toisaalta häiriöinä kognitiivisissa prosesseissa, toisaalta vakavina oireina jaksamisessa, motivaatiossa, tunne-elämässä ja mielenkiinnossa.
Psykoosiriskin varhaistunnistamisen tarve
Psykoottisia häiriöitä tavataan pääasiassa 15−35-vuotiailla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Valtaosa (75−90 %) potilaista kärsii vaimentuneista psykoottisista ja kognitiivisista oireista jo ennen varsinaisen sairauden alkua. Kyseisiä oireita kutsutaan tästä syystä ennakko- eli prodromaalioireiksi. Näiden oireiden perusteella koulutetut lääkärit ja psykologit voivat tunnistaa henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua psykoosiin, ja aloittaa tarpeelliset hoitotoimenpiteet. Prodromaalivaiheessa aloitetulla hoidolla voidaan estää psykoosin puhkeaminen tai ainakin viivästyttää sitä, lievittää oireita ja parantaa toimintakykyä.
Näihin päiviin asti edellä kuvattua, ihanteellista hoitoasetelmaa on valitettavasti harvoin saavutettu. Valtaosa potilaista kärsii psykoosioireista vuosia ennen kuin saavat tarvitsemaansa ammattimaista hoitoa. Tavallista onkin, että tänä aikana oireilu aiheuttaa jännitteitä henkilön perhe- ja ystäväpiirissä sekä koulu- ja työympäristössä. Näin syntyneessä noidankehässä oireiden aiheuttamat jännitteet voivat ruokkia psykoosin ennakko-oireiden pahenemista aina psykoosiin sairastumiseen asti.
Kun psykoosin varhaiset merkit ovat havaittavissa, tehokas ja varhainen diagnoosi mahdollistaa hoidon aloittamisen. Yksilöllinen, tarpeenmukaisesti oikein kohdennettu hoito vaatii asianmukaista arviota yksilön sairastumisriskistä. Toistaiseksi käytössä ei kuitenkaan ole diagnostisia menetelmiä, jotka varmistaisivat arvion. PRONIA-tutkimuksen peruslähtökohtana onkin poistaa tämä puute.
Hankkeen päämääränä on kehittää luotettava diagnostinen menetelmä, joka perustuu geneettiseen materiaaliin, aivojen kuvantamistutkimuksiin, neuropsykologiseen testaukseen sekä kliiniseen informaation. PRONIA-hankkeessa pyritään perusteellisesti selvittämään, mitkä kyseisistä menetelmistä soveltuvat parhaiten yksilöllisen psykoosiriskin arviointiin. PRONIAn päämäärä on psykoosiriskissä olevien varhainen tunnistaminen ja hoito, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa psykoottisten häiriöiden kroonistumisen ehkäisemisen.
Psykoosi: Syyt ja riskitekijät
As it is the case for most mental illnesses, it is assumed that psychoses are due to diverse morbid influences. The following list covers he most common and important risk factors.
Perinnöllinen taipumus:
Mikäli ensimmäisen asteen sukulainen (vanhempi, sisarus, lapsi) kärsii psykoosista, henkilön riski sairastua psykoosiin on 8−10 % suurempi kuin normaaliväestöllä. Identtisillä kaksosilla riski on tätäkin suurempi. Eräitä psykoottisen häiriön kehittymiseen altistavia geenejä voidaan tunnistaa.
Kehityshäiriöt:
Häiriöt aivojen kehityksessä (esim. äidin raskausaikana sairastama infektio tai synnytyskomplikaatiot) voivat lisätä sairastumisriskiä
Huumeet ja päihteet:
Huumeiden ja muiden päihteiden käyttö lisää merkittävästi riskiä sairastua psykoosiin. Tutkimusten mukaan esim. kannabiksen käyttö kaksin- tai kolminkertaistaa sairastumisriskin.
Stressi:
Edellä mainittujen riskitekijöiden yhteydessä, stressin tai epäterveellisten elämäntapojen on havaittu lisäävän psykoosisairauden kehittymisen todennäköisyyttä.
Aivoissa tapahtuneet patologiset:
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että aivoissa tapahtuneet patologiset muutokset lisäävät psykoottisen häiriön puhkeamisen riksiä. Näitä muutoksia ovat mm. laajentuneet kammiot sekä otsalohkon, mantelitumakkeiden (amygdalan), aivoturson (hippokampuksen), tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen tilavuuden pieneneminen.
Psykoosioireet
Prodromaalivaiheen oireet
On arvioitu, että psykoosin prodromaali- eli ennakko-oirevaihe voidaan havaita 75−90 prosentilla psykoosiin sairastuneista. Tämä vaihe voi alkaa vuosia ennen varsinaista psykoosiin sairastumista ja ilmetä erilaisina yleisinä oireina. Oireiden ilmaantuessa on tärkeää, että ne tutkitaan perusteellisesti, jotta psykoosin prodromaalivaihe voidaan erottaa muista mielenterveyden ongelmista, kuten masennuksesta ja murrosiän tasapainottomuudesta. Oireet ovat seuraavanlaisia:
- Heikko keskittymiskyky ja muisti
- Masentunut mieliala
- Voimakas ahdistuneisuus
- Uneliaisuus, tarmottomuus
- Unettomuus
- Ärtyneisyys, epäluuloisuus
- Sosiaalinen eristäytyneisyys
- Henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti
- Oudot käsitykset ja ideat
- Suoriutumisen heikkeneminen
Psykoosisairauden oireita
Psykoosioireet jaetaan yleensä kahteen ryhmään, positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin.
Positiiviset oireet:
Positiivisten oireiden esiintyminen voi ennakoida sairaalahoidon tarvetta.
- Ajattelun häiriöt ja muutokset: Potilas ei enää kykene seuraamaan keskustelua, potilaan esittämät ajatukset ja väittämät ovat vaikeasti ymmärrettäviä.
- Potilas uskoo, että ulkopuoliset voimat tai toiset ihmiset voivat hallita hänen ajatuksiaan.
- Potilaalla on tunne siitä, että hänen elinympäristöään säädellään ulkopuolelta.
- Potilas uskoo, että häntä tarkkaillaan tai seurataan.
- Potilas on vakuuttunut siitä, että hän saa itselleen tarkoitettuja viestejä, esim. lehdistä, TV:stä tai radiosta.
- Havainnon häiriöt/harhat (kuuloharhat ovat hyvin yleisiä, potilas kuulee ääniä, jotka voivat tulla oman pään sisältä)
Negatiiviset oireet:
Oireiden esiintyminen johtaa lisääntyneeseen sosiaaliseen eristäytymiseen sekä työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen.
- Tunteiden latistuminen
- Tunneskaalan kapeutuminen
- Energian puute (tarmottomuus)
- Heikentynyt henkinen suorituskyky
- Ilottomuus, kiinnostuksen puute
